Säilöntä: kuivatus

Kuivatus on helppo tapa säilöä ylimääräistä satoa. Sillä voi pidentää esimerkiksi yrttien, marjojen, vihannesten ja hedelmien käyttöaikaa.

Kuivatus on hyvin vanha säilöntätekniikka, jota käytetään laajasti vielä tänäkin päivänä. Se perustuu siihen, että kerätystä sadosta haihdutetaan suurin osa sen sisältämästä nesteestä, jolloin satoa pilaavien mikrobien ja entsyymien toiminta estyy. Näin lopputuotteen säilyvyys paranee oleellisesti.


Sadonkorjuu

Sadonkorjuu kannattaa tehdä kuivalla säällä, aamukasteen hävittyä. Näin tuotteessa on vähemmän kosteutta ja se kuivuu nopeammin. On ensiarvoisen tärkeää kuivata vain puhtaita ja hyvälaatuisia raaka-aineita. Huonokuntoiset osat on syytä heittää pois, sillä ne pilaavat nopeasti myös muun sadon.


Sopiva paikka kuivatukselle

Kuivatus on hyvä aloittaa mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen, koska tuotteen laatu heikkenee mitä kauemmin se ehtii olla huoneenlämmössä. Sopivia paikkoja ovat paikat, joissa on lämmin, ilma vaihtuu ja jotka ovat suojassa suoralta auringonvalolta. Tälläisiä paikkoja ovat esimerkiksi sauna, jääkaapin yläpuolinen kaappi tai vaikka lämpöpatterin yläpuoli. Kyseisissä paikoissa sato kuivuu yleensä muutamassa päivässä. On tärkeää, että lämpötila ei nouse liian korkeaksi; yli 50:ssa asteessa alkaa kypsyminen. Hyväksi havaittu lämpötila kuivatukseen on alle 35 astetta. Myös ilmankosteuden tulee olla matala ja ilman pitää päästä vaihtumaan, jotta sato ei homehdu. Puhtaudesta on pidettävä huolta koko kuivatuksen ajan.

Kuivatukseen voi käyttää myös tarpeen vaatiessa uunia. Tämä on nopeampi tapa kuivata sato ja kuivatuksen kesto riippuu paljon kuivattavan materiaalin määrästä. Yleensä tämä kestää noin kolmesta viiteen tuntia. Uunin lämpötila kannattaa säätää alle 50 asteeseen ja luukkua pitää raollaan kuivauksen aikana. Jos uunissa kuivaa useammalla ritilällä, niin näiden paikkoja on järkevää vaihtaa jossakin vaiheessa, jotta lopputuloksena syntyy tasalaatuisempaa materiaalia.

On olemassa myös teollisesti valmistettuja kasvikuivureita. Näitä on monia erilaisia ja ne soveltuvat hyvin isojen määrien kuivaamiseen. Kuivureita löytyy isommista marketeista tai sellaisen voi myös tilata netin kautta. Pienimuotoiseen kuivatukseen ei kuitenkaan kannata kuivuria hankkia.


Sadon asettelu

Itse tuotteet kannattaa asetella väljästi esimerkiksi ritilän tai lautasen päälle. Yrtit kannattaa säilöä mahdollisimman isona rouheena, koska näin ne säilyttävät makunsa pidempään. Vähänkin isommat hedelmät kannattaa pilkkoa pienemmiksi, jotta ne kuivuvat paremmin. Liian suuret palaset homehtuvat helposti. Hedelmiä voi kuivata myös siten, että pujottaa narun niiden läpi ja laittaa ne roikkumaan johonkin kuivaan tilaan.


Säilytys

Saunassa kuivattuja chilejä

Kuivatut materiaalit säilyvät hyvin lasipurkeissa. Purkit kannattaa puhdistaa hyvin ennen käyttöä, esimerkiksi desinfioimalla. Tähän tarkoitukseen sopivan desinfiointiaineen löydät vaikkapa hieman isomman ruokakaupan kotiviini-osastolta.

Lasipurkkeja kannattaa säilyttää kuivassa, valolta suojassa olevassa paikassa. Näin sisältö säilyttää makunsa pidempään. Lasipurkkeihin kannattaa myös merkitä mitä kyseinen purkki sisältää ja milloin se on kuivattu.

Jos kuivatus on onnistunut, niin sato säilyy hyvänä useamman vuoden. Kannattaa kuitenkin käyttää se vuoden sisällä kuivatuksesta, koska silloin maut ovat parhaiten tallella.


Kuivatus lyhyesti

1. Kerää sato kuivalla säällä
2. Heitä huonot osat pois
3. Asettele väljästi kuivumaan lämpimään paikkaan
4. Käy katsomassa välillä ja tarpeen vaatiessa pöyhi materiaalia
5. Säilö kuivattu sato puhtaisiin lasipurkkeihin ja säilytä pimeässä

Näkösuojaa chileillä, osa 6

Tämä kirjoitus on jatkoa osille yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi.


Voi perkele 31.7.
Päivä 143.

Viikon reissun jälkeen puskat näyttävät melko rapeilta. Perkele. Kasvit olivat matkan ajan vailla hoitoa ja pääsivät kuivahtamaan kunnolla. Ensiapuna chileille on annettu vettä ja lehdet on sumuteltu märäksi. Saa nähdä palautuuko ne enää ennalleen. Lemon drop kärsi jälleen eniten ja näyttää kaikista huonoimmalta. Tulevaisuudessa kastelu on syytä järjestää noinkin lyhyelle ajalle.

31.7.2014. Vaille hoitoa jääneet chilit

Palautuminen 1.8.
Päivä 144.

Chilit palautuivat lopulta hyvin kuivuudesta. Yksi oksa meni melkein poikki, mutta sen sai vielä sidottua ehjäksi. Myös muutama lehti kerkesi kuolla, mutta muuten isommilta vahingoilta vältyttiin.

Kasveja on tuettu ja taiteltu hieman.

1.8.2014. Kasvit noin 14 tuntia kastelun jälkeen

Ensimmäiset Lemon dropit kerätty 5.8.
Päivä 148.

Lemon dropista kerätty neljä palkoa ja Star flamesta kaksi.

Lannoitteeksi vaihdettu GreenCaren Puutarhan kesä ja sitä laitettu miedosti, noin 1/4 teelusikka litraan vettä.


Kirvantorjuntaa 6.8.
Päivä 149.

Parvekkeen muissa chileissä on kirvoja, joten tuholaistorjunta aloitettu. Kaikki kasvit suihkuteltu sekoituksella, jossa 4 ml neem-öljyä ja tippa mäntysuopaa sekoitettuna 0,75 litraan vettä. Mäntysuopaa lisätään siksi, jotta se rikkoisi veden nestejännityksen ja neem-öljy sekoittuisi paremmin veteen.

Neem-öljy on luonnollinen tuholaismyrkky, jota saadaan neem-puun siemenistä. Neem-öljyn teho perustuu siihen, että se vaikuttaa hyönteisten lisääntymis- ja syömiskykyyn.


Satoa 10.8.
Päivä 153.

Lemon dropista kerätty neljä palkoa ja Star flamesta yksi pieni.

Lemon dropin hedelmät halkaistu ja laitettu kuivumaan saunaan lautasen päälle. Saunan lämpötila on noin 36 celsiusta.


Tilanne 12.8.
Päivä 155.

Chilit jatkavat kypsymistä omaan tahtiinsa ja siitä ei irtoa kovinkaan paljon mielenkiintoista tarinaa. On siis tullut aika päättää tämä päiväkirja. Puskat saavat jäädä toistaiseksi kasvamaan ja myöhemmin niiden kohtalo on päätyä leikkuupöydälle; ideana on muokata niistä bonsai-puita.

12.8.2014. Vasemmalta lähtien Lemon drop, Orange flame ja Star flame

Pohdintaa

Ensimmäisessä päiväkirjamerkinnässä kirjoitin tavoitteista seuraavasti: "Ajatuksena on saada parvekkeelle hieman näkösuojaa ja samalla tulista purtavaa". Voisi sanoa, että tavoitteisiin päästiin melko hyvin. Alkukesän viileys kuitenkin hidasti puskien kasvamista, joten näkösuojaa näistä kasveista saatiin oikeastaan vasta elokuun puolella. Satoa tuli myös jonkinverran, joten siltäkin osin tavoite saavutettiin.

Näistä kolmesta lajikkeesta Lemon drop tuotti eniten palkoja. Myös lukemani perusteella se vaikuttaa olevan runsaasti satoa tuottava lajike ja sitä tulee varmasti kasvatettua myös seuraavalla kasvukaudella. Voi olla, että alkukesän koleat kelit vaikuttivat siihen, että Orange flamesta ja Star flamesta ei tullut kovinkaan paljon syötävää.

Suurimmat ongelmat olivat alkukesän kylmyys ja ehkäpä pienimuotoiset ravinneongelmat. Ensimmäistä kohtaa on hankala korjata, mutta paremmin chileille soveltuvia lannoitteita löytyy varmasti. Chilifoorumilla vinkattiin, että Nutriforten Tomaatti- & mansikkaravinne yhdistettynä saman yrityksen Typpi- & kalsiumravinteeseen voisivat soveltua hyvin chileille. Taidan kokeilla ensi kesänä, jos kyseisiä tuotteita käsiini saan.

Kaiken kaikkiaan tämä oli onnistunut kokeilu. Opin uutta chilien kasvattamisesta ja satoakin tuli. Seuraavalla kasvukaudella laitan uusia lajikkeita kasvamaan Lemon dropin kaveriksi ja katson miten käy.



Aiheeseen liittyviä artikkeleita:
Näkösuojaa chileillä, osa 1
Näkösuojaa chileillä, osa 2
Näkösuojaa chileillä, osa 3
Näkösuojaa chileillä, osa 4 
Näkösuojaa chileillä, osa 5
Chilipuskasta bonsai-puu, osa 1